15. heinäkuuta 2015

Kirjabloggaajat kirjastojen puolesta

Tänään 15.7.2015 kirjabloggaajat tempaisevat kirjastojen puolesta julkaisemalla itsestään kuvan valitsemansa kirjaston edessä. Tempauksella kirjabloggaajat tahtovat osoittaa tukensa kirjastoille, kannattaa kirjastojen ja kirjastolain säilyttämistä sekä tuoda näkyvyyttä kirjastoille. Enemmän aiheesta sekä linkkilista osallistujien blogeihin löytyy La petite lectrice –blogista.


Minä arvoin pitkään, nappaanko selfien nykyisen kotikirjastoni edessä, mutta aikataulujen ja kaiken muun mentyä sopivasti, löysin itseni eräänä sunnuntaina kykkimästä lapsuuskirjastoni edestä. Ennen kuin joku vääräleuka huomauttaa, ettei lapsuuskirjasto kyllä ole mikään käsite, tahdon huomauttaa, että kyllä sen lempo soikoon pitäisi olla. Minun harmaantuvassa päänupissani syntyy samankaltaisia nostalgisia ja useampaa aistia stimuloivia muistoja lapsuuskirjastossa siinä missä muissakin lapsuus-etuliitteen ansaitsevissa paikoissa. Yhä tänä päivänä, lähes vuosikymmen sen jälkeen, kun olen viimesi kuvassa takanani kököttävässä instanssissa viimeksi vieraillut, peilaan kaikki kirjastot, joihin jalkani minut vievät, juuri tähän piskuiseen sivukirjastoon, ja kun yleensä puhutaan kirjastoista, sijoitan jutut aina tänne. Odotan jännityksellä, suhtautuvatko lapseni parin vuosikymmenen kuluttua yhtä nostalgisromantisoivasti nykyiseen kotikirjastooni!

No niin mutta siis.

"Elämme vaikeita aikoja, ystävä hyvä," sanoi Aku Ankan puhuva koira. (Luin muuten tuolla lapsuuskirjastossani paljon, lähes mahdottomasti sarjakuvia.) Taloustilanne on vaikea ja keväällä muodostetun hallituksemme täytyi tehdä vaikeita päätöksiä. Kaikkien täytyy kuulemma osallistua säästötalkoisiin, mutta jotenkin oudosti koen, että käytetyllä autolla usein kirjastoon ajavana opiskelijaäitinä, jonka lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa, kovin suuri osa leikkauksista realisoituu minun rahapussissani. Pieni martyrismi sallittaneen.

Kun naapurikunnassa hallituspuolueen listoilta kunnanvaltuustoon noussut herrasmies toitottaa kirjastojen olevan yliarvostettuja paikkoja, jotka vain tarjoavat keski-ikäisille naisille rakkausromaaneja ja joihin ei tämän vuoksi tarvitsisi rahaa syytää (lähde) ja kirjastolaki on uudenkarhean hallituksen tulilinjalla, alkaa allekirjoittaneen alahuuli väpättää silkasta kiukusta. Koska Simo Sahlman on Lukupino-blogissaan jo kirjoittanut asiasta fiksummin ja paremmin kuin itse osaisin, tyydyn jättämään teille kaksi linkkiä. Ensimmäinen vie herra Sahlmanin kirjoitukseen, joka on otsikoitu "Älä koske mun kirjastoon", toinen puolestaan kirjastojen puolesta puhuvaan adressiin.

Herrat ministerit Sipilä, Stubb ja Soini kumppaneinenne, ettehän vie lapsiltani lapsuuskirjastoa tai kirjastolaitosta ylipäätään?

13 kommenttia:

  1. Kiva kuva ja kyllä, lapsuuskirjaston pitäisi olla käsite. Kiitos, että olet mukana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja kiitos itsellesi tämän tempauksen järjestämisestä!

      Poista
  2. Minä voisin allekirjoittaa tämän sinun kirjoituksesi. ;) Olen samaa mieltä sekä lapsuuskirjasto-käsitteen tärkeydestä ja oikeellisuudesta että tuosta muustakin tekstistäsi. Tosin minun alahuuleni ei väpätä, vaan koko suu vääntyy irveeseen melkästä raivosta ja nenä nousee pystyyn närkästyksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, minullakin taitaa tuo raivoreaktio olla lähempänä todellisuutta. :D Mokomat poliitikonketaleet!

      Poista
  3. Ihana kuva ja mahottoman hyvä teksti. On kyllä aikamoista kirjastojen aliarvioimista tuo yhden herrasmiehen toitottelu. Tosin ei siinäkään tietenkään olen mitään pahaa, että keski-ikäiset naiset lainaavat rakkausromaaneja, mutta eipä paljon ole tietoa kirjastotodellisuudesta tuolla hepulla.

    Lapsuuskirjasto on mainio termi ja hieno tuo oivalluksesi siitä, että peilaat kaikki kirjastot lapsuutesi kirjastoon. Niinhän se taitaa meillä muillakin mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo muuan herrasmies kyllä pääsi yllättämään minut ihan tosissaan, vaikka ilkeäkielisempi ehkä huomauttaisi, että puoluekannan huomioiden ei olisi pitänyt yllättää alkuunkaan... :D Lapsuuskirjasto on minustakin varsin kiva termi. Aion alkaa käyttää sitä aktiivisesti aina, kun se on mahdollista.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Hyvin puhuttu, Tiina Tonttu! ❤ Koska lapsillamme on yhteinen lapsuuskirjasto, odotin tänne siitä kuvia... :) Minä kävin sen ikuistamassa, koska sitä nyt käytämme eniten.

    Hankin kyllä tänä kesänä jo omankin lapsuuskirjastoni kortin yhdelle tenavalle. Uskomatonta, että sekin hupi - kirjastokortti ja noin 30 kirjan lukeminen vieraalla paikkakunnalla - oli täysin ilmaista.

    Olen aivan kauhuissani ajatuksesta, että naapuripitäjän kunnanvaltuutetun kaltaiset päättäjät olisivat vastuussa kirjastolaitoksesta. Kirjastolain on oltava tarkka ja velvoittava, jotta koko Suomi toimisi sen mukaan, ei kunnanvaltuutettujen sivistystason mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ajattelin, ettei tarvitse huolehtia Kaukajärvestä, kun sinä hoidat sen. ;) Tarkoitus oli kuvailla kyllä sielläkin, mutta miten nuo (miehen kesäloma)viikot hujahtivatkin ohi niin nopeasti taas kerran!

      Meillä ei ole kirjastokortteja vielä yhdelläkään lapsella. Olen esikoisen lukemaanopetteluja yrittänyt tsempata lupaamalla oman kirjastokortin. (En kyllä ole vielä edes selvittänyt, onko sille jonkin sortin ikäraja...)

      Poista
  6. Lapsuuskirjasto on käsite. Valitettavasti minun sellaista ei ole enää olemassa. Olen pian lähistöllä, mutta siellä asuu nykyään joku perhe, niin ei oikein voi mennä kurkkimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa muuten hauskaa asua vanhassa kirjastossa!

      Poista
  7. Lapsuuskirjasto, kyllä! Minusta on edelleen hassua käydä oman lapsuuskirjastoni aikuispuolella ja usein luikahdankin sinne lasten- ja nuortenosastolle (ovat eri kerroksissa). Kirjaston ollessa pitkään myös lähikirjastoni tilasin varaukset aina sinne lastenosastolle, siellä oli ihan oma tunnelmansa ja ihana henkilökunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! Minäkin kuvaa ottaessani päätin käydä tuolla lapsuuskirjastoni kurkkimassa, kun menen lasten kanssa äitini luo kesälomailemaan. :) Korttia minulla ei kyllä taida enää tuonne olla, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin!

      Poista