1. joulukuuta 2016

Kirjabloggaajien joulukalenteri - 1. luukku


Tip tap, kuulkaahan, se on taas joulukuun ensimmäinen päivä ja sitä myötä polkaistaan näin juhlallisesti käyntiin kirjablogistanian jo perinteiseksi muotoutunut joulukalenteri, jonka ensimmäistä luukkua tällä hetkellä arvon lukija katselee. Kaikki osallistuvat blogit löytyvät tämän merkinnän lopusta, kunhan sinne saakka päästään.


Jonkinlainen joulukalenteriprojekti alkaa olla omassa blogissanikin jo jonkin sortin perinne. Kuopukseni vauvavuonna (joka tuntuu muinaishistorialta, mutta ei siitä nyt niin kauan taida ollakaan) pidin ihan kokonaisen oman kalenterin Wordpressin puolella. Viime vuonna osallistuin yhteiskalenteriin yhdellä luukulla, ja tänä vuonna saan, kuten sanottua, aloittaa koko kalenterin. Mietin pitkään ja hartaasti, kirjoitanko tähän kuopukseni runojoulukalenterista vai annanko epätoivosta tekohengitystä Kääpiökirjabloggarin karjahduksien nimellä kulkeneelle lasteni sanelemille kirjabloggauksille. Lopullinen valinta oli kuitenkin helponpuoleinen ja sen myötä saan karistaa harteiltani hereetikon viitan: nyt meilläkin luetaan Tatuja ja Patuja, vaikka taannoin päädyin outojen tyyppien elokuvaa katsomaan ilman, että olin ainottakaan kirjaa lukenut. Samalla päivitettäköön lastenkirjaosion nimeä, sillä nykyään karjahtelevia kääpiökirjabloggareita on yhden sijasta kolme: toivottavasti Tonttujoukon huomioita piisaa siis tasaiseen tahtiin jatkossakin!


Kuusivuotias Martti on perheemme Tatu ja Patu -konkari: hänen viimevuotisessa päiväkotiryhmässään luettiin outolalaispoikien seikkailuja ahkerasti, myös jouluaiheinen Tatun ja Patun ihmeellinen joulu. Onpa eskarissakin luettu kuulemma ainakin Tatun ja Patun avaruusseikkailua. Martti ei vielä lue itse, mutta nauttii suunnattomasti sanaleikittelyistä, joita tatupatuissa vilisee.

Tässä kirjassa parasta oli kaikki. Se on tosi hauska kirja. Tatu ja Patu menee Veeran luo, mutta vahingossa naapuriin. Sitten niillä menee joulupukki ja joulukuusi ihan sekaisin, ja ne yrittää tehdä kaikki kuusijutut ja koristelut ihan oikeaan ihmisjoulupukkiin! Sitten ne vahingossa varastaa sen tonttulakin ja luulee naapuria tontuksi. Sen jälkeen ne tekee kaikki joulujutut ihan hassusti väärin kovalla kiireellä. Kirja on hyvän pituinen iltasaduksi, jos ei ole ollut kovin rankka päivä eskarissa, mutta muuten se pitää ehkä lukea vaikka puoliksi kahtena iltana. Hyvä kirja viisaille neljän vanhoille ja siitä vanhemmille. Kahden vanhoille ei kannata lukea lainkaan, kun ne ei kumminkaan tajua, vaan häiritsee muita.

Neljävuotiaalle Ainolle Tatut ja Patut ovat vähän uudempi tuttavuus: hän kävi kanssamme elokuvissa ja tunnisti sitä ennenkin hahmot kuvista, mutta (tietääkseni) hän ei ennen ole itse kirjoja lukenut. Kuten elokuvaa katsottaessakin, osa sanaleikeistä meni Ainolta vähän ohi: osan selitin ja osan jätin sikseen, koska rautalangasta vääntämään pysähtyminen on aina vähän tylsää kaikille asianosaisille.

Tatun ja Patun joulukirja on aika pitkä, mutta siinä on paljon kuvia. Eniten hauskaa oli, kun se pinkki tyyppi heilutti käsiä niin-niin-niin nopeasti ja kun ne teki hassusti. Ne kiusasi joulupukkia ja se on tuhmaa. Onneksi ei vartija vienyt niitä ihan putkaan! Emmää enää muista oikein muuta. Kivoja kuvia oli varmaan, monta kuvaa aina sivulla silleen. Lopussa kaikki meni hyvin ja ne söi jouluruokaa ja laittoi yökkärit päälle. 
2,5-vuotias kuopuksemme Maija jaksoi kuunnella Tatun ja Patun ihmeellisestä joulusta pätkän sieltä ja toisen täältä. Kuvien tutkimiseen hänkin osallistui innolla, mutta kirja tuntui selvästi olevan vähän haastava. Joko näin tai sitten äitilukija oli liikkeellä epäsuotuisaan aikaan, sillä Mauri Kunnaksista Maija selviää leikiten.

Tossa meidän äiti luki meille kaikille kirjaa. Minä oon kaksi vuotta vanha, en minä jaksa kuunnella isoja kirjoja. Patu ja Patu [sic!] meni kauppaan ja kotiin. Paljon sotkua tuli, voi voi. Äiti varmaan siivoaa. Joulu tuli. Sen pituinen se ja sitten ne meni etelään kaikki.

Heti kättelyssä on äitihenkilön kai myönnettävä, että joo, kyllähän minäkin Tatun ja Patun ihmeellisestä joulusta pidin enkä lainkaan vähän. En osannut odottaa kirjan olevan noinkin sarjakuvamainen ja kuvituspainotteinen, vaan odotin jotain maurikunnasmaista tekstiseinää. (Meillä luetaan paljon Kunnasta, mutta aina välillä äiti ja isä vähän hyppivät kerronnassa...) En ole ollenkaan pahoillani siitä, että olin väärässä: lukemaan opettelevalle ja vasta oppineelle lapselle tämäntyyppinen kirjallisuus on silkkaa parhautta, kuten ensinmainittuun kategoriaan sujahtava eskarilaisesikoisemme osoittaa. Kuvitukseen sinne tänne donrosamaisesti sijoitellut humoristiset yksityiskohdat olivat ääneen luettaessa vähän haastavia: tekstuaalisten hauskuuksien osoittaminen tuntui vähän teennäiseltä, joten jätin osan niistä sinne odottamaan ne itse bongaavia lukijoita. Mainittakoon kuitenkin nyt tässä, että aion vakaasti hankkia keittiöömme purkit, joissa lukee: "TEE" ja "ÄLÄ TEE". Seuraava outolalaispoikien seikkailuista odottava kirja odottaakin kaapin perällä joulupaketointia...

Tiivistettynä
Kuka:
Havukainen, Aino & Toivonen, Sami
Mitä: Tatun ja Patun ihmeellinen joulu (Otava, 2015)
Tuomio: Erinomaisen hienoa kotimaista lastenkirjallisuutta, jota olin tähän saakka jostain syystä karttanut luullen sen olevan "isommille" tarkoitettua. Jokaiselle lukijalle löytyi jotain.


Kirjabloggaajien joulukalenteriin osallistuvat tänä vuonna seuraavat blogit. Pyrin päivittämään tai suorastaan korjaamaan listan linkit viemään suoraan kyseisiin luukkuihin kalenterin edetessä.

1. Hyllytontun höpinöitä
2. Luetaanko tämä?
3. Limalepakon kirjablogi
4. Lukuhumua
5. Aarrekirjasto
6. 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä
7. Pieni kirjasto
8. Tuntematon lukija
9. Kirja hyllyssä
10. Hurja Hassu Lukija
11. Dysphoria
12. Annelin kirjoissa
13. Lukutoukan kulttuuriblogi
14. Aina joku kesken
15. Satun luetut
16. Kirjaluotsi
17. Tuulevin lukublogi
18. Hannan kirjokansi
19. Kirjakaapin avain
20. Pauline von Dahl
21. Unelmien aika
22. Luettua elämää
23. Karvakasan alta löytyi kirja
24. Pikun kirjablogi

33 kommenttia:

  1. Ihana aloitus joulukalenterille! Tykkään niin näistä Kääpiöbloggarin karjahduksista, nytkin toi päivän alkajaisiksi hymyn huulille. Ihanaa joulukuuta Tiina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis, ihana Krista. <3 Ihanaa joulukuuta sinnekin!

      Poista
  2. Näillä on kiva aloittaa joulukuun aamut! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä. Maltan tuskin odottaa, että näen, mitä hienouksia seuraavina aamuina eteen heitetäänkään!

      Poista
  3. Tatun ja Patun ihmeellinen joulu on kyllä silkkaa parhautta. Ihan ehdoton suosikkini tatuista ja patuista.
    Tosi kiva joulukalenterin aloitus. Ihanaa joulunodotusta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä oli kyllä hyvä aloittaa sekä joulukalenteri että Tatuihin ja Patuihin tutustuminen. :) Kiitos samoin!

      Poista
  4. Tatua ja Patua en lue, mutta Martti on söpö tonttu ❤︎ Hänelle erityisesti terveiseni! Mukavaa joulukuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Martti on kyllä aika tonttu-ukko! ❤︎ Harmitteli vain kovin, kun solmio ei näy kuvissa. :D Välitin terveisesi ja hän kiitti kovin.

      Poista
  5. Ihana ensimmäinen luukku. Kiva kuulla tästä kirjasta. En ole tutusunut, kun mulla ei oo pikkuapureita ja muutenkin kirjapino kasvaa. ;) Mun kiva kuulla, et on maineensa veroinen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! ❤︎ Itse odotan vähän kauhunsekaisin tuntein sitä, että lapset kasvavat. Muutaman vuoden päästä taitavat ne perinteiset kuvakirjat alkaa hiljalleen tippua päivärytmistä pois. Täytyy varmaan alkaa lukea niitä sitten kissalle, kun lapset kasvavat mokomista ulos. :D

      Poista
  6. Mainio ensimmäinen luukku Tiina! ❤️🎉 Ja vielä mainiompaa, että alat taas julkaista teidän pikkuväen kirjamietteitä. Hienosti on jokainen lapsistasi poiminut kirjasta jotain itselleen kiinnostavaa. Olen muuten samaa mieltä, että ne pieniä kuvallisia yksityiskohtia osoittavat tekstit ovat vähän teennäisiä ääneenluettavia. Minäkin jätin ne lukematta. Lapset voivat sitten itse bongailla niitä, jahka joskus oppivat lukemaan.

    Ihanaa joulun aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! Nyt kun on julkisesti luvannut kirjoittaa enemmän lastenkirjoista, on ihan oikeasti pakko myös tehdä niin. ;) Jännä, miten paljon kahdessa vuodessa kehittyy tuo hahmotuskyky myös luettujen kirjojen suhteen, kun eri lasten pohdintoja vertaa. Muistelisin, että esikoinen "arvioi" joskus alle kolmevuotiaana kymmenen kirjaa putkeen. Täytyypä ehkä etsiä se teksti jostain vanhan blogin kätköistä!

      Poista
  7. Sieltä kajahtivat mitä tarkimmat kriitikon karjahdukset kolmesta ikäryhmästä - tarkasti ovat seuranneet lukemista! ❤ Meillä alakoululaisetkin palaavat näihin yhä uudestaan ja teippiä on kulunut, kun kirjoja on paikkailtu. Klassikkoja kaikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohdiskelin itse, että näistä saa isompi lukija ihan eri juttuja irti kuin pienempi: pitkäikäisiä teoksia siis selvästi! Tytöt kuulivat kirjan periaatteessa kahdesti: luin erikseen isoveljelle ja tytöille. Se helpotti ehkä vähän tuossa hahmottamisessa. ;)

      Poista
  8. Ihana ensimmäinen luukku. :) Mukavaa joulunodotusta koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Mainiota joulunalusaikaa sinnekin!

      Poista
  9. Ihana ja lämminhenkinen luukkupostaus. Hyvää joulun odotusta teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! Ihanaa joulun odotusta sinunkin suuntaasi!

      Poista
  10. Ihana ja lämminhenkinen luukkupostaus. Hyvää joulun odotusta teille kaikille!

    VastaaPoista
  11. Filemon/Limalepakko1. joulukuuta 2016 klo 13.36

    Laitoin ääneen tuolle kaksivuotiaan kirja-arviolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat niin parhaita nämä kaksivuotiaan pähkäilyt, että pakko niitä on johonkin vähän tallettaa. ;) Vanhan blogini kätköissä jossain pitäisi olla Martin alle kolmevuotiaana arvostelemia kirjoja. Täytyy varmaan käydä vilkaisemassa, josko löytäisin mokoman merkinnän.

      Poista
  12. Ihana luukku! <3

    Tatu ja Patu -kirjat on keskenään aika erilaisia. Osa suunnattu selvästi tarhaikäisille ja osa koululaisille, osa hassuja "tietokirjoja" ja osa juonivetoisia. Eli kannattaa aina vähän ensin katsoa, että minkälainen kirja milloinkin kyseessä. Mutta mun mielestä nää on usein semmoisia, että eri ikäiset pystyy hienosti nauramaan yhdessä eri asioille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Reeta! Luulen, että olen joskus kirjastossa selannut sellaista tietokirjamaisempaa Tatua ja Patua, minkä vuoksi olen tosiaan vuosikausia kuvitellut, että kirjat on tarkoitettu "isommille" lapsille, juuri kouluikäisille. Mutta ihana oli ainakin tämä ja tosiaan koko perhe naureskeli, joskin usein vähän eri kohdissa. ;)

      Poista
  13. Aivan ihana aloitus, kiitos <3

    VastaaPoista
  14. Tätä joulukalenteria täytyykin jäädä seuraamaan ♡‍
    Onhan sitä minullekkin pienenä luettu Tatua ja Patua. Aina oli ihanaa metsästää kuvista kaikkia pieniä toistuvia yksityiskohtia.

    VastaaPoista
  15. Voi miten hauska aloitus. Sulla on ihanat lapset! <3

    VastaaPoista
  16. Mahtava aloitus, kiitos! Tatu ja Patu eivät ole olleet meillä kovinkaan luettuja kun villasukkalapset ovat suosineet enemmän tekstiä sisältäviä kirjoja, mutta elokuva kiinnostaisi (varsinkin minua :D).

    Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
  17. Vahva aloitus lastenkirjalla! Jes! Mukavaa joulunodotusta teille. Ja onhan ne Tatupatut oikeesti hyviä. Niiku Kunnaksetkin.
    Kokeilkaapa joskus Apo Apposia, luimme juuri eilen Apon joulukirjan... ja sekin on Hauska!

    VastaaPoista
  18. Mainio kalenterin aloitus! Hieno tonttukatras sinulla.

    VastaaPoista
  19. Voi miten asiantuntevasti tonttukatraasi osaa kommentoida. Ihanaa joulunodotusta koko perheelle!

    VastaaPoista
  20. Lueskelen tässä jälkikäteen näitä muitten joulukalenteripostauksia :) Ihana avausluukku! Me olimme viisivuotiaan kanssa lukeneet vain Tatu ja Patu päiväkodissa joskus aiemmin, mutta elokuvan myötä innostus on kasvanut. Tilasin just pukinkonttiin tämän joulukirjan :)

    VastaaPoista